Kerttu Käärme, kulmakunnan kiltein kyy

Hiihtoloma alkaa täälläpäin Suomea olla lopuillaan. Minulle oli Pikkuapulaisen toimesta asetettu lomalle vain yksi tavoite: "Hiihtolomalla äiti ompelee minulle käärmeen!" Eipä siis auttanut jäädä odottelemaan inspiraatiota, vaan ryhtyä tuumasta toimeen. Kerttu Käärme ei ole maailman kaunein kyy, mutta ainakin se on kiltti ja erittäin käsintehdyn näköinen ;) Pikkuapulainen otti Kertun riemulla vastaan, joten päätin itsekin olla huomioimatta niitä seikkoja, joihin en ole tyytyväinen. Lapsen ilo on kiitoksista paras.

Puikoilta on pudonnut yhdet raitasukat seiskaveikan uusista kevätväreistä, raidoissa vähän Fibonacci-lukuja, tosin vain viiteen saakka (turkulaisille nämä luvut ovat erityisen tuttuja, sillä paikallisen sähkölaitoksen tornissa on sarja niitä). Sukat ovat kokoa 39/40 ja puikolla oli silmukoita 12, jotta niistä tulisi napakat.

Jo aiemmin olen ommellut ihanasta Nordic Forest -velourista Pikkuapulaiselle paidan, joka vain on jäänyt päivittämättä. Kaavana jälleen Ottobren 4/2010 Papana, vaikka olen useasti jo päättänyt, että nyt pitää ottaa käyttöön joku isompi kaava. Itse asiassa olen jo jäljentänytkin kaavan seuraajan jostakin Ottobresta (joku perusraglanpaita siis), mutta en halunnut lähteä tekemään koepaitaa näin ihanasta kankaasta.

Kevätaurinkoa sukissa

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen! Minakaalle tiedoksi tuosta pinkki-lila-sydänvelourista, että valkoinen kuultaa aika lailla läpi, eli ei ole mikään huippuihana kangas livenä (ainakaan minun mielestäni), mutta varmaan useimpien pikkutyttöjen mieleen silti.

Pitkästä aikaa neuloin sukat ihan itselleni. Näin Machia Designissa Turun ja Raision rajalla niin ihanan aurinkoista lankaa, että se oli ostettava. Lanka on Schoppel Wollen Admiral 6 fach ombré ja kaksi 50 gramman kerää riitti minun jalkoihini (38/39) sopiviin sukkiin hyvin, vähän pidemmätkin varret olisi voinut tehdä, mutten uskaltanut. Pitäisi opetella neulomaan sukat kärjestä lähtien, niin tämä ongelma poistuisi, sen kun vaan kitkuttelisi varsia, kunnes lanka loppuu.

Koska kevätaurinko paistaa muutenkin kuin sukissa, on mieli siirtynyt jo odottamaan kevättä ja kesää, vaikka pakkanen paukkuukin. Näissä tunnelmissa ommella surautin Pikkuapulaiselle paidan Hannan kankaasta joskus ostamastani pallotrikoosta. Tuli niin kiva, että onneksi tuota trikoota on vielä parissa muussakin värissä odottamassa. Kaava on Young Designers' Ottobresta 3/2011. Ensimmäistä kertaa kanttasin pääntien jollain muulla kuin resorilla ja voisi se hiukan joustavampikin olla, mutta menee kuitenkin päälle. Tällä kertaa onnistuin ompelemaan jotain, joka todella miellyttää: kokeilin heti pääntien tehtyäni (ennen hihoja ja sivusaumoja siis), meneekö paita Pikkuapulaiselle ja sitä ei olisi millään saanut ottaa pois. Lupasin ommella sen valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja niin sain tehdä työn loppuun. Koska kesään kuitenkin on vielä aikaa, on t-paita puettu villakerraston päälle :)