Blogia herättelemässä

Yritän herätellä taas blogiani henkiin. Muutos tietokoneen käyttäjästä tabletin käyttäjäksi ei ole blogittajalle mutkaton. Lukuisia kertoja olen yrittänyt päivittää blogia tabletilla, mutta eihän se niin vain onnistu. Jos ei muu hakkaa vastaan, niin viimeistään kuvien lisäämiseen homma kaatuu. Nyt on kokeilussa Blogsy-ohjelma. Saa nähdä, mitä tapahtuu.
Vaikka blogia en olekaan päivittänyt, on neuleita toki syntynyt entiseen malliin. Ravelryn suosituimpiin ohjeisiin kuuluu Milo-liivi. Minäkin hurahdin tähän malliin ja neuloin kolme niitä. Ensimmäisen 5-vuotiaan koossa 7 veljestä raita -langasta Pikkuapulaiselle (joka ei enää niin kovin pieni ole, eskarityttö jo! Saa nähdä, kulkeeko hän vielä 30-vuotiaanakin äitinsä blogissa samalla nimellä).

Muut Milot menivät kummipojille, pienemmälle vaaleanruskea koossa 6 kk ja isommalle vaaleansininen 3-vuotiaan koossa. Molemmissa käytin nykyistä suosikkilankaani Dropsin Cotton Merinoa. On ihanaa, että Turustakin vihdoin voi ostaa Dropsin lankoja. Tästä riemusta johtuen useimmat viime aikojen töistä ovatkin Dropsin langoista.

Milon ohje on maksullinen (ja joka sentin arvoinen) ja löytyy Ravelrystä täältä (katsotaan, onnistuuko linkittäminen).

Samalta suunnittelijalta, joka on Milon suunnitellut, löytyy myös muita ihania ohjeita. Pikkuapulaiselle neuloin Granny's Favourite -neuletakin valkoisesta Cotton Merinosta 6-vuotiaan koossa. Tästä tuli mielestäni ihana!

Luulen, että päätän tähän seikkailuni Blogsyn ihmeellisessä maailmassa tällä kertaa. Toistaiseksi kaikki on sujunut kohtalaisen helposti, joten voi olla, että jatkossa tässä blogissa on taas jonkinlaista elämää...

Posted with Blogsy

Sukkakeräys 2015

Kaksi kangaskauppaa, Majapuu ja Pehemiä, ovat järjestäneet Facebookissa sukkakeräyksen, jossa kerätään sukkia laitoshoidossa oleville vanhuksille. Neuloin keräykseen yhdet sukat, joille annoin nimeksi "Punainen tupa ja perunamaa" sekä Pakkaspäivä-tossuparin tällä ohjeella. 

Sukkia neuloessani huomasin myös Heivatut kudelmat -blogin Paastonajan hyväntekeväisyyshaasteen, johon näillä osallistun. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan haasteesta lisää.

Lätsämaniaa ja pinnasänkytaidetta

 Turkulaiset ompelijat ovat järjestäneet tempauksen, jossa ommellaan Tyksin lastenosastoille mielialapeittoja (eli iloisia, kirjavia tilkkupeittoja) ja pehmoisia tauluja pinnasänkyihin. Halusin osallistua talkoisiin, mutta jo ensimmäisiä tilkkuja trikookankaiden lopuista leikatessani tiesin, että tilkkupeittojen ompelu joustavista kankaista ei todellakaan ole minun heiniäni. Saumurikin siinä varmasti olisi kätevä ja sitä minulla ei ole (tiedättehän, että ompelu on sellainen harrastus, että aina varmasti keksii jonkin koneen, joka olisi ehdottoman tarpeellinen. Oikeasti saumurit kyllä pelottavat minua, tuntuu, että kaikki mitä niistä lukee, on aina negatiivista. Milloin on tikki huonoa tai terä poikki ja ilmeisesti ne ovat ihan mahdottomia langoittaakin. Onneksi olen henkisesti edelleen ensisijaisesti neuloja, joka ei tarvitse kuin puikot ja lankaa - mutta niitä toki sitäkin enemmän). Pinnasängyn ilotaulut sen sijaan vaikuttivat ihan mahdollisilta toteuttaa. Ehdin tehdä vain kolme, mutta nämä ovat kyllä sellaisia, että niiden tekemiseen voisi helposti koukuttua. Ehkä teen vielä muutaman myöhemminkin, sillä Googlen kuvahaulla löytyneitä kuvia jäi vielä jäljelle monta. Ensimmäinen taulu (tuo, missä on talo ja puu) on saanut vahvasti vaikutteita Ottobren Home Sweet Home -mekosta (Ottobre 1/2012) ja ikkunanpuitteiden malli täytyi tehdä omien ikkunoiden mukaan. Tämä ehkä sopisi paremmin vanhustenosastolle kuin pinnasänkyyn, mutta visio oli pakko ommella pois. Toiset ovat kuvioiltaan ja väreiltään paremmin vauvoille sopivia.

Edellisessä postauksessa esittelin ensimmäisen tekemäni Downtown Hatin. Lähti taas vähän lapasesta näiden lätsien kanssa ja nyt niitä on ommeltu kahdeksan kappaletta (ja taitaapa tuolla olla jokunen leikattuna ompelua odottamassakin...). Tässä muutamia. Eivät nämä kaikki sentään Pikkuapulaisen tai Puhin päähän jääneet, itseasiassa vain yksi, muille on jo löytynyt pää muualta. Mutta tätä kaavaa ei voi hehkuttaa tarpeeksi, se on ihan loistava!!! Mieskin jo toivoi tällaista, mutta vielä en ole uskaltaunut ruveta kaavaa suurentamaan, mutta toki haluan ainakin kokeilla.

Olipa kerran kauan, kauan sitten hetki, jolloin puikkoni olivat toimettomat, enkä keksinyt, mitä neuloisin. Mieheni toivoi sitten sukkia ja sellaiset tuli tehtyä. Numeron 46 sukat melkein yksivärisinä olivat vähän puuduttavat neuloa. Kuvassa näkyy myös vilaus pitkistä kalsareista, jotka hän sai isänpäivälahjaksi vuosi sitten, Nanson isä-trikoosta tottakai.

Neuleita ja virkkauksia ei täällä hetkeen nähdä, olen nimittäin ottanut tehtäväkseni Pikkuapulaisen päiväpeiton suurentamisen nykyiseen sänkyyn (kuva peitosta löytyy täältä, tämän blogin historian toisesta postauksesta). Vanhastaan se oli pinnasängyn kokoinen, eli 60x120 cm ja koko 80x200 cm olisi tavoitteena. Nyt uusia neliöitä on tehtynä 24 kpl, vain 64 siis enää puuttuu (ja kun ehdin tehdä keskimäärin yhden päivässä, niin kesäloma on jo pitkällä, kun peitto valmistuu)... Onneksi ompeluksia on varmasti päivitettävänä jo aiemminkin - jos ei muuta, niin ainakin lätsiä ;)

Kitaroita ja keskustalätsää

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen!

Kitarakuvioneuleiden sarja jatkuu... Facebookissa kiersi haaste, jossa luvattiin tehdä viidelle ensimmäiselle kommentoijalle jokin yllätys kuluvan vuoden aikana. Tartuin tähän ja sain ihanan helmistä tehdyn avainnauhan. Omalta seinältäni haasteen nappasi vain kaksi, joista toisen lapaset esittelin jo viime postauksessa. Toinen kommentoija oli kitaransoitonopettaja, joten päätin neuloa hänelle kitaralapaset. Piirtelin kivannäköisen kuvion ruutupaperille ja olin laskevinani kerroksetkin tarkasti. Kävi kuitenkin vanhanaikaisesti ja lapasista tuli liian pitkät, tai siis peukalo oli pari kerrosta liian ylhäällä. Niinpä ne jäivät omaan käteen ja neuloin uudet. Kuinka ollakaan, niistä tuli liian pienet, mutta onneksi veljentyttö huoli ne, vaikkei soitakaan kitaraa. Kolmas kerta sanoi toden ja sain viimein aikaiseksi lapaset, jotka kehtaan lähettää (ne ovat nuo alemman kuvan liilapohjaiset). Ei vähään aikaan kitaralapasia, kiitos! No, veli tosin toivoi sellaiset ensi jouluksi, mutta ehkä silloin taas huvittaa neuloa kitarakuviota. Ensimmäisiä (yläkuvassa olevia) lapasia lukuunottamatta muissa on kämmenpuolella pystyraidat. 



Tosimummo oli tehnyt hurmaavia kevätlätsiä lapsilleen Heidi&Finn-sivuston Downtown Hatin ohjeella. Olin itsekin ostanut tuon ohjeen jo aikoja sitten, mutta nyt sain lopullisen kimmokkeen kokeilla sitä. Ja hyvä on, että kokeilin, sillä se oli nopea, helppo ja tosi kiva. Näitä tulee tehtyä varmasti paljon lisää (sukulaiset, varautukaa, lätsiä tulossa)! Kangastakin meni yllättävän vähän. Olin tämän mangonkeltaisen Eurokankaan trikoon lopun nakannut jo tilkkupeittokasaan, kun ajattelin, ettei siitä riitä enää mihinkään vaatteeseen. Hyvin riitti ainakin hattuun ja jäi vielä tilkkupeittokasaankin.







  
Majapuun villaneuloksesta syntyi setti Pikkuapulaiselle koossa 110 cm. Paita on muistaakseni Fall Basic -kaavalla Ottobresta 4/2013 ja housut ovat Saimit (Ottobre 1/2009). Vanhassa puutalossa asuessa talvella on välillä vähän viileää ja nämä ovatkin palvelleet yöpukuna - puuvillaisen yöpuvun päällä tosin. Villapaidan kanssa ei näin lauhana talvena ole montaa yötä nukuttu, mutta housut ovat olleet jalassa valmistumisensa jälkeen melkein joka yö.

Hiihtoloman kunniaksi...

...voisi vaikka päivittää blogin, ettei helmikuun päivitys kokonaan jää. Olen alkanut suhtautua päivitystahtiini realistisesti ja tämän vuoden tavoitteena onkin päivittää (ainakin) kerran kuukaudessa.

Uusimmassa Ottobressa oli monta kivanoloista kaavaa, joista Owl Princess pääsi ensimmäisenä kokeiluun ja tulee varmasti jäämään yhdeksi luottokaavoista. Sitä käyttäen tein Pikkuapulaiselle kaksi joustocollegetunikaa. Molempiin tunikoihin kokeilin myös ensi kertaa silityskuvia, toisessa Princess-tekstiä (jossa kuvassa näyttää melkein puuttuvan R-kirjain, mutta kyllä se siinä on) ja toisessa heppaa. Sekä joustocolleget että silityskuvat ovat Pikku Piltistä. Nopeaa ja hyvää palvelua, tulen varmasti käyttämään uudelleenkin. Silityskuvissa luulen jatkossakin tyytyväni näihin valmiisiin, vaikka monet ovatkin tehneet uskomattoman upeita luomuksia kalvoista itse leikaten.



 
Miehelläni on epäkäytännöllisesti synttärit melko pian joulun jälkeen, joten neulelahjan tekeminen salassa on mahdotonta, kun juuri vasta on saanut joulusalaisuudet tehtyä (lisäksi lahjaideat ovat tuolloin vähissä, kun kaikki on jo jouluna käytetty). Sukat onneksi ovat toivotut aina. Tällä kertaa päätin neuloa vuosien tauon jälkeen kirjoneuletta. Kyllähän nuo kitaralta etäisesti näyttävät, mutta käsialassa olisi kyllä parannettavaa. Harjoitus jatkuu ja suunnitteilla on myös kitaralapaset.  

Ystäväni sai esikoisensa, pienen pojan. Äidin lintu -blogissa olen ihaillut Small Things -haalareita (linkki vie Ravelryyn) ja päätin pitkästä aikaa neuloa englanninkielisestä ohjeesta. Ohje oli kallein koskaan yksittäin ostamani, mutta on se sitten loistavakin! Yleensä neuleohjeissa aina on jossain kohta, missä silmukkaluku ei täsmää tai jokin mättää muuten ja saa lukea asioita rivien välistä. Tässä ei ollut ainuttakaan sellaista kohtaa, kaikki oli hyvin harkittua ja tarkasti selitettyä. Ja kielen kanssahan näissä neuleasiossa ei ole vaikeaa, kun vaan alkuun pääsee. Myssy on samaisesta ohjekokonaisuudesta Small Things Bonnet. Lanka on Rico Designin Essentials merino dk, jota ostin Käsityö-Elisasta.

Käsityö-Elisasta ostin myös Puno-lankaa, uusinta pipolankasuosikkiani. Tällä kertaa neuloin pipon ja tuubihuivin ihan itselleni. En ole koskaan ennen omistanut pipoa, joka päässä olisi mukavampi olla kuin ilman pipoa. Tämä on sellainen. Uskomattoman pehmeä, ei yhtään tiukka, äärimmäisen kevyt. Ohje on täältä, tosin neuloin joustinta vain puolet ohjeen neuvomasta, koska lankakaupasta sain vihjeen, että siten tähän pipoon riittää yksi kerä lankaa, enkä välitä taitettavasta reunasta. Tuubihuivissa käytin tätä ohjetta. Kuvassa näkyy myös yksi suosikkipaidoistani, joka aina puhtaana ollessaan on päällä. Se on ommeltu Majapuun  kamomillaheppaneuloksesta. 

 Facebookissa tartuin haasteeseen tehdä viidelle ensimmäiselle kommentoijalle jotain kuluvan vuoden aikana. Koska haasteen minulta otti vain kaksi, pääsen aika vähällä. Nämä lapaset lähtivät jo toisen kommentoijan käsiä lämmittämään. Janne-langan oranssi väri suorastaan huusi haluavansa juuri tuon ystävän lapasiksi ja kivasti siihen sopiva vihreä löytyi Sport-langasta. Itse sain aivan ihanan avainnauhan, helmistä tehdyn, suosikkiväreissäni.

Ikasyrillä oli tuossa taannoin tarjouksessa kaikkien aikojen lempikankaani, Keijuneito-jersey. Mietin muutaman päivän, mutten lopulta voinut olla tilaamatta sitä. Koska Pikkuapulaisella on jo ennestään tästä ommeltu mekko olemassa, halusin ommella siitä veljentytölle tunikan. Tellervo-tunikan kaava löytyi Ottobresta 1/2009. Kiva kaava, mutta jatkossa täytyy muistaa kaventaa vähän pääntietä, joka on aika iso. Tunikan koko on 152 cm.

Novitalta ilmestyi jokunen viikko sitten lapaslehti. Iskin heti silmäni kukkalapasiin. Neuloin ne n. koossa 150 cm (tosin lehden ohjeen koon 130 cm silmukkamäärillä - joko minulla on hyvin iso käsiala tai sitten ohjeen tekijällä on hyvin isokätisiä 130-senttisiä tuttavalapsia) kummitytölleni ystävänpäivälahjaksi. Nämä ovat ihanat ja tekstiviestihymiöiden perusteella päättelin niiden olleen mieleiset myös saajalleen. Pitäisi viitsiä enemmäkin koristella neulejuttuja virkaten. Usein vain tuntuu siltä, että lankojen päättelyn jälkeen kiinnostaa enemmän tarttua uuteen työhön kuin alkaa näprätä koristeita.

Facebookin Saumanvara-ryhmä tempaisee jälleen hyvän asian puolesta ja järjestää käsityöhuutokaupan huomenna 15.2. lastenvaatekirpputori Piilon Facebook-sivulla syöpälasten tukijärjestön, Sylva ry:n, hyväksi. Minä ompelin huutokauppaan parin kettulapasia Pattydoon ohjeella kysyttyäni häneltä ensin luvan, että saan näin tehdä. Tuolla huutokaupassa on ihan uskomattoman upeita käsintehtyjä luomuksia, suosittelen tutustumaan - ja huutamaan hyvän asian puolesta. Ompelijoiden panos on omista materiaaleista tehty käsityö ja sen postitus huutajalle, huudon voittaja maksaa huutamansa summan Sylvan tilille ja ilmoittaa yhteystietonsa tuotteen tekijälle.

Joululahjoja, osa 2

Kiitokset kommenteista edelliseen postaukseen! Loppiaisen kunniaksi esittelen vielä loput tekemäni joululahjat. Ensiksi kummipojan veljen jumpsuit, jonka kuvan piti olla jo viime postauksessa, mutta en sitä silloin löytänyt. Autofanille autopuku koossa 104 cm. Kaava on Ottobresta 4/2012 ja kangas löytyi kovan etsinnän jälkeen Kangaspuoti Palttinasta Kemijärveltä. Oli loistavaa palvelua, mutta ne postikulut, huh! Hätä ei kuitenkaan lue lakia (eikä salli pihistelyä) ja kangas on kyllä tosi kiva. Harmillisesti sain tehtyä vähän ryppyä vetoketjun sivuun, kun kiristin liikaa resoria, mutta kiireessä ei myöskään pureta - varsinkaan, kun virhe huomataan silloin, kun haalari on kokonaan valmis ja korjaamiseen vaadittaisiin sekä vetoketjun että resorin ratkominen... Mutta tuskin tuo käytössä haittaa, eikä varmaan samalla lailla pistä silmään muille kuin tekijälle.

Miehelleni sain syksyn aikana surautettua salassa pari peruspaitaa pukinkonttiin. Kankaat molempiin löytyivät Käpyseltä, turkoosi on joustocollegea (joka Facebookin Saumanvararyhmän  gaalaäänestyksessä äänestettiin viime vuoden suosikkimateriaaliksi, eikä suotta!) ja kuviolliset luomuinterlock-trikoota.





Mies sai lahjaksi myös sukat Gjestal Jannesta. Nuo värit.... hm... jotenkin ne näyttivät kerällä paremmilta. Kuvio on kerrosrivinnousu, tai jotakin sinnepäin, Facebookista senkin löysin (varmaankin villasukkaryhmästä). Todella yksinkertainen, mutta silti kiva - varsinkin, jos värisilmä on mukana lankoja valitessa... Lämpimät nämäkin varmasti ovat ja sehän se on villasukan tarkoitus.







Veljen vaimo toivoi lahjaksi kuplalapasia. Sellaiset siis tein - valmistuivatkin hyvissä ajoin joulupäivän aamuna :). Tänä vuonna aloitan toivottavasti joululahjojen tekemisen ajoissa... Toisaalta, ongelma ei yleensä ole se, että aloittaisin liian myöhään, vaan se, että keksin koko ajan lisää neulottavia tai ommeltavia lahjoja. Siitä se kiire sitten syntyy.

Loppuvuoden tein vähän pienempiä kuplalapasia, joiden saajille tiesin antavani joululahjat vasta tammikuun alkupäivinä. Nämä ovat n. kokoa 130 cm, puikolla oli 8 s. ja ennen peukaloa 6 riviä kuplia ja koko lapasessa 13 kuplariviä. Tämä muistiin itselle, sillä näyttivät sopivilta ja sopusuhtaisilta. Lankana kaikissa kuplissa on 7 veljestä.


Oikein neule- ja ompelurikasta alkanutta vuotta 2014 kaikille!

Joululahjoja osa 1

Joululahjat on avattu ja on paljastusten aika. Tänä vuonna tein vähemmän lahjoja kuin yleensä, sillä aikaa ei vain ollut riittävästi. Ystävilleni, jotka onneksi jaksavat arvostaa käsintehtyjä lahjojaan ja pehmeitä pakettejaan vuodesta toiseen, tuli kuitenkin jotain tehtyä. Toinen heistä sai vaaleanpunaisen setin Puno-langasta, ihana, unelmanpehmeä uusi tuttavuus luottolankakaupastani Käsityö-Elisasta. Myssyyn sain ohjeen kaupasta, lapaset tehty Novitan lapastaulukon mukaan (Isoveli-langan silmukkamäärillä, mutta reilummatkin olisivat saaneet olla). Tuubihuivin, elämäni toisen sellaisen, neuloin tällä ohjeella. Kaiken kaikkiaan oikein kiva setti ja valmistuikin hyvissä ajoin paria tuntia ennen lahjan luovutusta. Pakettiin laitoin mukaan polvisukat, jotka olin jo aiemmin syksyllä neulonut 7 veljeksestä Novitan ohjeella.

 Pattydoo on yksi ehdottomista ompeluinspiraation lähteistäni. Saksan kieli ei minulta kovinkaan hyvin taivu, mutta onneksi ohjeista ymmärtää riittävästi (osa ohjeista on onneksi myös englanniksi) - ja kaavathan ne tärkeimmät ovat. Tuolta runsaudensarvesta löysin ihanien kettulapasten ohjeen ja tiesin heti, että toinen ystäväni ihastuisi näistä. Sellaiset oli siis surautettava, aika viime tipassa nekin.

Samainen ystävä oli jo aikaa sitten bongannut Ravelrystä Eveli Kaurin suunnitteleman Ingrid-kaulurin (maksullinen ohje Ravelryssä), jonka toivoi minun tekevän. Tuumasta toimeen siis. Käsityö-Elisassa pähkäiltiin villa-allergiselle sopivaa lankaa tuohon ja löysimmekin Lanas Stop Eco Alpaca -langan, 100 % alpakkaa ja ah, niin pehmeää ja käsiä hoitavaa neuloa. Lanka täytyi tilata, koska se ei kuulunut kaupan valikoimaan, joten otin sitä varmuudeksi reilusti. Lopuista syntyi myssy samaisen Eveli Kaurin suunnittelemalla Star Flower -ohjeella (myös Ravelrystä ja maksullinen). Tuli vähän pipomaisempi tällä langalla toteutettuna ja silmukkamäärätkin olivat ihan erit, mutta periaatteessa myssy on tuolla ohjeella tehty...

Kummipojalle ompelin jumpsuitin Ottobren 4/2012 kaavalla koossa 92 cm. Myös kummipojan isoveljelle ompelin samalla kaavalla eri kankaasta jumpsuitin koossa 104 cm, mutta en löydä siitä kuvaa, joten se jäi ehkä kiireessä kuvaamatta (ja olipa siinä virheitäkin tätä jumpsuitia enemmän...). Näitäkin siis perinteiseen tapaan ommeltiin aatonaattona kone louskuttaen... Kankaat ostin Kangaspuoti Palttinasta, kun ei mistään tuntunut löytyvän kuviollista collegea pojille sopivin kuvioin ja värein - ainakaan joulunaluskiireessä.

Veljenpoika juhli synttäreitään muutamaa päivää ennen joulua. Hänelle olin jo syksyllä aiemmin neulonut lapaset. Lankana on Viking Odin ja malliltaan nämä ovat ihan peruslapaset. Myöhemmin tosin kuulin, että 13-vuotiaiden ei ole katu-uskottavaa käyttää lapasia, mutta jospa nämä kylmimmillä pakkasilla kuitenkin pääsisivät käsiä lämmittämään (jos sellaisia pakkasia nyt ylipäätään on tulossa).

Hiljaista kuin huopatossutehtaalla

on ollut tässä blogissa. Tämä syksy on ollut erilaisten hyväntekeväisyystempausten aikaa. Ensimmäiseksi oli Saumanvara-ryhmän (Facebookissa) Roosanauhahuutokauppa. Siihen tein kaksi pussukkaa (kuvissa ovat vielä myyntitekstitkin jäljellä). Kaupaksi menivät, vaikka pupupenaaliin olin kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Lisäksi laitoin huutokauppaan neulomani n. 150-senttisen tytön lapaset Viking Odin -langasta.

Välissä neuloin kolme paria kalastajan lapasia, joista tosin on kuvattu vain nämä kaksi lasten paria. Lankana 7 veljestä ja värit saajien toiveiden mukaan. Lila-turkoosit ovat varsinaiset jämälankaihmeet, montaa senttiä ei jäänyt mistään langasta jäljelle. Menisipä aina näin.















Pikkuapulaiselle, nyt jo 4-vuotiaalle, iski ison tytön kriisi. Ensimmäiseksi pannaan joutuivat kypärämyssyt, nuo ah, niin ihanat ja suojaavat, ainakin äidin mielestä. Seuraavaksi tuli ilmoitus: "Mä en enää käytä korvapipoja!" Ja juuri, kun olin tässä aiemmin onnistunut hamstraamaan jopa kaksi ihanaa Teelikamenttenin Vekkuli-pipoa... Eipä siinä auttanut kuin laittaa ompelukone surisemaan, jotta lapsella olisi katu-uskottava pipo päiväkotiin mennessä. Tähän olimme molemmat tyytyväisiä. Kaava on Ottobren 4/2012 Baggy Look, vuoritettuna tosin ja applikaation heppa on jostain netin syövereistä. Ihana Googlen kuvahaku, joka pelastaa applikoinnin kuin applikoinnin!



Sitten tuli isänpäivä. Miehen sukantekeleet olivat kulkeneet laukussa koko syksyn ja valmistuivat ajallaan, vaikka välillä näytti siltä, että isänpäiväpakettiin päätyisi vain pariton sukka. Lanka on teetee Pallasta, ihan huippulanka ainakin neulomistuntumaltaan. Jos jaksaisin neuloa 3 mm:n puikoilla enemmän, käyttäisin tätä varmasti.

Pikkuapulaisen papalle, omalle isälleni siis, teimme yhteistyössä t-paidan, johon jäljensin rintaan tytön Pappa-kirjoituksen. Vähän jännitin, miten tämä onnistuisi, mutta onneksi oli irtirevittävää tukikangasta paksusti alla. Kaava on Joka tyypin kaavakirjasta.


Lankakaupassa käydessämme Pikkuapulainen iski silmänsä upouuteen Regia Fluormania -lankaan. Lanka oli riittoisaa ja  neuloin siitä myös samankokoiset sukat Hope-keräykseen. Sukkien kuvaa en tähän hätään löytänyt, mutta aika lailla samalta näyttävät kuin nuo Pikkuapulaisenkin sukat. Minun makuuni langan värit vaihtuvat vähän turhan hitaasti, ainakin tällaisissa pienissä sukissa, mutta ovathan ne muuten kivat. Lanka ei ole tuntumaltaan erityisen mukavaa, mutta värit ovat kyllä kirkkaat :)

Epäilen, että viimeinen tämän vuoden hyväntekeväisyysprojekti oli osallistuminen Suomen suurimpaan joululahjaan, jossa ommellaan pehmoleluja lastenosastoille eri sairaaloihin. Minulta lähti Tyksiin kaksi pöllöä ja yksi lintu. Ketunkin piti lähteä mukaan, mutta se nyppyyntyi koepesussa niin kovasti, etten kehdannut laittaa sitä keräykseen, kun näytti jo valmiiksi käytetyltä. Mutta se sai rakastavan kodin meiltä. Pehmojen kaavat ovat kaikki netistä, lintu täältä, pöllö täältä ja kettu täältä.

Suhtaudun realistisesti päivitystahtiini, joten seuraavaksi täällä varmasti esitellään paketeista kuoriutuneita joululahjoja, joita pukinpajani koittaa kone ja puikot sauhuten tehdä. Sitä ennen kuitenkin haluan toivottaa kaikille täällä piipahtaville

rauhallista ja onnellista joulua!