torstai 29. toukokuuta 2014

Toukokuun satoa

Huomasin juuri, että toukokuu on kohta hurahtanut ohi ja tämän kuun päivitys on vielä tekemättä.

Downtown Hat on edelleen kova sana. Olen jo luopunut toivosta laskea, kuinka monta näitä on ommeltu. Ainakin 15. Muokkasin kaavan myös aikuisen kokoon, jotta mieheni sai lätsänsä. Aikuisten koossa on ommeltuna myös 2 muuta lätsää, mutta niistä tulee kuvia vasta myöhemmin. Vaaleanpunainen, valkopilkullinen lätsä on Pikkuapulaisen ykköshattu - ainakin, jos äidiltä kysytään. Kangas on Majapuulta. Miehen lätsä on joustocollegea Ainolasta. Tukevaa ja ihanaa ommeltavaa, mutta ehdottomasti liian paksua kesäkäyttöön. Kesällä on kuitenkin ikävä taipumus loppua joskus, joten ehkä otollisempia käyttöaikojakin tulee.


Pikkuapulainen on jäänyt jo kesälomalle päiväkodista tämän kevään osalta. Tarhatädit ovat huippuja ja heitä toki piti muistaa viimeisenä hoitopäivänä. Ompelin kaikille pienet kännykkäpussukat (tai mihin kukakin haluaa omaansa käyttää). Tässä kuva vain ensimmäisestä, joka annettiin jo huhtikuun lopulla, koska saaja jäi kesälomalle vielä Pikkuapulaistakin aiemmin. Muiden pussukoiden kuvat tulevat myöhemmin, koska ovat vielä kamerassa. Uskalsin ommella Helsingin Sanomien jutusta huolimatta, sillä ainakin nämä tädit ovat aina iloisina ottaneet vastaan lahjukset ja kiitelleet vielä jälkeenpäinkin. Mukaan tietysti laitettiin Pikkuapulaisen huolella ja antaumuksella tekemät kortit jokaiselle.


Äitienpäivälahjaksi ompelin omalle äidilleni paidan ja (yllätys, yllätys) Downtown Hatin Majapuun vihreästä omenapuukankaasta. Hattu ei (kovasta harjoittelusta huolimatta) onnistunut kovin hyvin ja olen aikeissa tehdä toisen. Paidan kaava on äidin vanhasta paidasta aikanaan jäljennetty.

Majapuu on suosikkikangaskauppani. Valikoima on hyvä, palvelu tosi ystävällistä ja sijaintikin tietysti vaikuttaa asiaan: on kivaa, kun voi rauhassa netissä selailla vaihtoehtoja, mutta sitten kuitenkin käydä paikan päällä hakemassa ostokset. Joskus kyllä käy niin, että etukäteen netistä ostetut kankaat ovat vain murto-osa siitä, minkä kanssa lähdetään kotiin hakureissulta... Viimeksi ostin perhostrikoota omaan tunikaani. Perhoset ovat ihanan isoja ja halusin jättää kuvion mahdollisimman ehjäksi. Jonkun vanhan SK:n kaavan pohjalta leikkasin tunikani niin, että hihatkin ovat samaa kappaletta. Tunikassa on siis vain olka- ja sivusaumat. Hihoihin laitoin leveät resorit yöpaitafiilistä vähentämään. Tykkään tästä kankaasta hurjasti. Ostin samaa vihreänä kummitytön kesämekkoa ajatellen. Vielä kun ehtisi sen ompelemaankin...

Äitienpäivälahjaksi ompelin äidilleni myös tablettipussukan perhoskankaasta (kangas on Jätti-Rätistä). Koitin kovasti mitata ja olla tarkkana, mutta loppujen lopuksi pussi oli kuitenkin Samsungin tabletille liian tyköistuva. Niinpä sain sen itselleni ja ompelin äidille toisen. Näin jälkikäteen en voi käsittää vinokanttivalintaani tuohon siniseen pussukkaan, mutta kaipa se vaan oli valittava kotona löytyvistä se sopivin, vaikkei sitten ihan sopiva ollutkaan. Omasta perhospussistani kyllä tykkään kovasti ja iPadille se on ihan sopivan kokoinenkin.