maanantai 28. tammikuuta 2013

Vähän kaikkea

Kaikenlaista täällä pikkuhiljaa valmistuu, mutta jotenkin päivittäminen aina jää. Tässä siis lyhyt tietoisku, mitä alkuvuonna 2013 on tullut tehtyä.

Kummipojan monsterihousuista jäi vähän Lanettia yli, siitä neuloin kypärämyssyn Lanett-klassikot -ohjevihkosen mukaan. Häälahjakellon kupu on osoittautunut parhaaksi mallipääksi näille pienille myssyille.










Ystäväni kärsi pipopulasta ja hänelle neuloin pipon Schachenmayrin Extra Merino Big -langasta Dropsin ohjeella. Kuvassa pipo tosin on omassa päässä.


Pikkuapulaisen akuuttiin velourhousupulaan ompelin kissahousut koossa 104 cm. Kaavana maailman paras housukaava, eli Saimi Ottobresta 1/2009. Applikaatiokuvan otin täältä. Vähän vino hymy tuli kissalle, älkää katsoko lähemmin :) (koneessa on päättelynappi ja automaattiompelunappi lähekkäin, aina välillä törkkään vahingossa automaattia päättelyn sijaan - ja kone huristaa menemään eteenpäin ja paniikissa oleva ompelija koittaa keksiä, millä sen pysäyttäisi. Erityisesti applikoinnissa tämän tapainen jännitys ei ole mukavaa).

Facebookin neulontaryhmässä on tehty viime aikoina paljon sukkia Broken Seed -mallineuleella. Pitihän minunkin sitä sitten kokeilla. Miehen sukissa lankoina 7 veljestä musta sekä sininen nostalgia. En tiedä, mikä mahtaa olla tuon Broken Seed -mallineuleen alkuperäinen lähde, olisikohan tämä (linkki vie Ravelryyn)? Mallineule on tosi kaunis (erityisesti yksivärisen ja raitalangan yhdistelmänä, mutta minulla ei sattunut olemaan raitalankaa, kun en niitä yleensä käytä) ja kaikessa yksinkertaisuudessaan tällainen:

1. krs oikein yksivärisellä langalla
2. krs 1 o, 1 n monivärisellä langalla
3. krs oikein yksivärisellä langalla
4. krs 1 n, 1 o monivärisellä langalla

... ja näitä neljää kerrosta sitten vaan toistetaan. Korostan vielä, että minulla siis ei ole mitään tekemistä tämän mallineuleen kanssa (kunhan vain itselleni muistiin kirjoitan), se on jonkun muun suunnittelema! Jalkapohjan alla ei ole mallineuletta, vaan ihan perusraitoja vaan.

Olen vuosien suunnittelun ja aikomisen ja pienen pelkäämisenkin jälkeen alkanut jälleen neuloa huivia. Jos hyvin käy, ensi postauksessa näette Revontulen... Toistaiseksi ainakin näyttää hyvältä ja olen nyt jo 2. kaavion puolivälissä (lukemani mukaan se 1. kaavio oli ikävin). Peukut pystyyn!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Monsterihousut

Monsterihousuja näkyi ennen joulua paljon ainakin Facebookin neulonta-aiheisissa ryhmissä. Alkuperäinen ohje lienee tämä tai tämä (linkit vievät Ravelryyn). Itse neuloin nämä suomennetusta ohjeesta, jota en valitettavasti nyt onnistu löytämään, mutta toinen suomenkielinen ohje löytyy täältä (en ole näitä ohjeita vertaillut mitenkään, saattavat olla samoja tai erilaisia, monsterihousut tuntuvat kaikilla kuitenkin syntyvän).  Näissä kummipojallemme neulomissani housuissa lankana on Sandnes Lanett kaksikertaisena, kuvioinneissa 7 veljestä. Tämä monsteri on vähän tällainen leikkimonsteri, ei se ole oikeasti edes vihainen, hassu pikemminkin (ja hampaiden oikomishoidolle näyttäisi olevan tarvetta).

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Ihan itselle

Voitin juuri ennen joulua Knits and Crafts -blogin arvonnassa ohjeen ja langat Lumipallo-pipoon. Vaikka polte oli kova, annoin itselleni luvan neuloa pipon vasta, kun kaikki joululahjat olivat valmiina. Tykkään ohjeesta kovasti, näitä tulee varmasti tehtyä useampia: mallineule on helppo, mutta siitä syntyvä pinta on hauska, ja piposta tulee lämmin. Myös lanka, minulle uusi tuttavuus, Schachenmayr Nomotta Extra Merino Big, oli aivan ihanaa. Sitä tulikin jo hankittua lisää Käsityö-Elisasta, suunnitelmissa on vähän epätavallisen värinen Lumipallo ;) Ohjeen mukaan pipossa tulisi olla tupsu, mutta halusin jättää sen pois, kun en ole tupsuihin omissa pipoissani tottunut.

Minua harmittaa, etten tullut ottaneeksi kuvaa voittopaketissa, jossa langat olivat - niin kauniisti Meiju oli paketoinut, olipa päällä soma tupsukin. Sen on Pikkuapulainen jo korjannut omaan varmaan (?) talteensa.

Olen saanut myös ommeltua itselleni. Jo ajat sitten ostin Sampsukasta kettukuvioista joustofroteeta tarkoituksenani tehdä siitä tunika. Leikkasinkin tunikan valmiiksi jo syys- tai lokakuussa, mutta joulun jälkeen sekin vasta tuli ommeltua. Tykkään kyllä retromeiningistä vaatteissa, mutta silti en ole varma, onkohan tämä vähän turhankin retro, tai muuten vain liian levoton ilmeeltään. Joustofrotee on kuitenkin tosi kivan tuntuinen päällä, joten eiköhän tästä ihan käyttövaate tullut. Kaava on jälleen muokkaukseni SK 4/2010:n tunikasta.