Pinkitsä väritsä

Vauvannuttua neuloessani minulla oli työssä merkkilankana pieni pätkä fuksianpunaista 7 veljestä. Pikkuapulainen ihastui tuohon langanpätkään ja muisti usein sitä hypistellessään kertoa, että "Minä tykkään tätsä väritsä hirveetsi!" Niinpä lähdin kauppoihin metsästämään useimmista paikoista jo loppunutta fuksianpunaista seiskaveikkaa ja lopulta löysinkin.

Ailin lapaset odottavat viileämpiä syyspäiviä, perussukat taas ovat jo unisukkina käytössä. Päiväsukiksi ne eivät päässeet, sillä saimme koko perhe viime jouluna Pikkuapulaisen tädiltä lahjaksi kelta-harmaita sukkia, jotka ovat Pikkuapulaiselle ne sukista rakkaimmat - onhan äidilläkin samanväriset (isän sukat ovat jo kuluneet puhki ja parsittu moneen kertaan). Menoa ei yhtään tunnu haittaavan se, että keltaisten kantapää on jo jalkaterän alla. Täytynee siis neuloa myös itselle pinkit sukat, jotta nyt neulomani pääsisivät ihan päiväkäyttöön ja voitaisiin olla taas sukkasamiksia.

Ailin lapasia täytyy vielä hehkuttaa, vaikka olen niitä vuosien varrella tehnyt varmaan 30 paria. Miten nerokas, nopea, ihana, lämmin ja kaunis malli! Olin miettinyt kovasti, mitä tehdä päiväkotitädeille joululahjaksi tänä vuonna, mutta en mieti enää. Aileja puikoille ja joulua odottamaan :) !