Tyttömäistä meininkiä

Kiitokset kommenteista edelliseen postaukseen ja tervetuloa uusille lukijoille! "Mummotossut" kelpasivat saajalleen hyvin ja myös pikkusukille oli kuulemma tarvetta. 

Veljentyttö täytti 7 vuotta ja annoin lahjaksi lahjakortin, jolla hän saisi Hannah-tunikan valitsemistaan kankaista. Tätä ideaa olen käyttänyt aiemminkin - tuleepahan mieleisiä vaatteita. Kankaat kävimme yhdessä ostamassa raisiolaisesta Linnan kankaasta, jonka valikoimaan ja palveluun voi aina luottaa. Tunikasta tuli kovin tyttömäinen ja herttainen, kuten on saajansakin. Pikkukuvassa on vielä lähempää näkyvillä tuo etu- ja takakappaleiden kangas: sopivasti vaaleanpunaista, kukkia ja kimaltavaa hopeaköynnöstä ;)

Hihakankaasta sain vielä Pikkuapulaiselle hameen. Paras kiitos oli riemastunut huudahdus: "Minä tykkään hameesta!"  Niinpä tätä onkin valmistumisen jälkeen käytetty ahkerasti, pesun jälkeen se täytyy lähes salakuljettaa kaappiin, jotta sen saa silitettyä ennen käyttöönottoa. Aina mieluisan ei tarvitse olla monimutkaista: tässä lähtökohtana oli vain pitkä kangaskaistale, kuminauhaa vyötärölle ja vähän pitsinauhaa helmaan. Silti varmasti suosituin tekemäni vaate.

Puikoilla on vauvan nuttu ja housut elokuussa syntyvälle kaverin pojalle. Teen vanhalla tutulla Dropsin ohjeella, mutta aina sitä näköjään unohtaa, kuinka hirveän hitaalta ainaoikeinneule tuntuu...

Pieniä ja pikaisia

Ensimmäiseksi haluan kiittää kommenteista edelliseen mekkoon ja puuvillalankojen pesuvinkeistä! Itse olen aikamoinen Pellestiina Peloton pyykinpesun suhteen, mutta lahjaksi annettaessa pyrin yleensä ohjeistamaan pesun langan vyötteen mukaan, noin niin kuin varmuuden vuoksi. Pesin kuitenkin kokeeksi Pikkuapulaiselle aiemmin Cataniasta virkkaamani mekon 60 asteessa ja hyvin kesti. 

Pikkuapulaisen ystävä täytti 2 vuotta ja veimme lahjaksi hänelle villasukat n. kokoa 24. 7 veljeksen jämiä sain näihin upotettua 47 grammaa. Näitä jämiä onkin työ ja tuska tuhota nyt, kun syksyn 7 veljestä värikartta on nähtävillä - ja voih, mitä ihanuuksia sieltä löytyykään.

Kuten toisesta kuvasta ehkä näkyy, ei lankojen ihailu ole jäänyt pelkkään värikartan tuijottamiseen: uutta terraa oli saatava. Siitä tein pikasniikkerit ystävälleni Helmiksen kivalla ohjeella. Nämä tosin ovat vähän ohjeen kokoa isommat, n. 40-numeroiset. Kuvionti on saanut kovasti vaikutteita Sufferiinan ihanista sukista, nämä minun tekemäni tosin ovat vain kalpeat varjot esikuvistaan. Lankana siis 7 veljestä, jota kului 83 g.

Virkattu mekkonen

Tyypilliseen tapaani jämähdin jälleen samaan tuttuun ohjeeseen miettiessäni lahjaa miehen sukulaistytölle, joka maanantaina juhli ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Ohjeen koot tuntuvat olevan reiluja, sillä tämä olisi enemmänkin kohta 2-vuotiaan Pikkuapulaisen kokoa kuin 1-vuotiaan, mutta onneksi lapsilla on taipumus kasvaa. Lankana on Schachenmayr Catania, jota kului 243 grammaa. Olisin oikeastaan halunnut tehdä mekon ohjeen mukaisesta Mandarin Petit -langasta, koska sen voi pestä 60 asteessa, mutta koska lähin lankakauppani ei tuota myynyt ja aloittamisella oli kiire, päädyin Cataniaan. En tosin tiedä, montako silmukkaa ajallisesti voitin, kun 2 km kauempana olevassa kaupassa olisi Mandarinia myyty... No, seuraavan mekon langat käyn hakemassa sieltä (näkyi olevan Modan tarjouslankakin nyt heinäkuussa...).