Keittiöverhon uusi elämä

Äitini oli laittamassa kirppikselle vanhoja verhojaan. Nappasin kasasta mukaani yhden aikomuksenani tehdä siitä jotain Pikkuapulaiselle. Kuinka ollakaan, kotona kankaasta muotoutui tunika minulle itselleni. Ihanaa kulunutta, kevyttä puuvillakangasta, täydellistä hellepäiviin (jos niitä vielä tulisi). Kaava on Surrur - tee oma marimekkosi -kirjan minuuttimekko. Mainio kaava, onpa hyvä, että tuli kokeiltua. Seuraavasta mekosta teen pidemmän, tässä tuli verhon pituus vastaan. Tai sitten teen toisen samanlaisen, jos tulee kiva, lyhyt verho vastaan...

Katariina II

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen!

 

Päätin tehdä Pikkuapulaisellekin oman Katariina-mekon. Kangas on pallotrikoota Fabriinasta ja mekon koko on 86/92 cm, mutta pituus on 98/104 cm-koosta (tuntuuko teistä muista, että Mekkotehtaan mekot ovat aika lyhyitä?). 

Olipa mukavaa, että Turussakin oli yksi päivä, kun oli ulkona mekkokeli - ehkä se kesä tästä vihdoin alkaa!

Neiti Kesäheinille

Löysin Jätti-Rätistä Cicely Mary Barkerin Flower Fairies -kangasta kahdessa värissä. Halusin heti tehdä kankaista mekot keijukaismaiselle sisarusparille. Sinisen mekon kaava on Katariina ja violetin Riine - molemmat Mekkotehtaasta, tottakai. Sinisen mekon tein 122/128 cm -koossa, violetin taas 110/116 cm -koossa, mutta 122/128 cm pituudella. 

Katariinoja on näkynyt monissa blogeissa mitä ihanampina versioina, mutta vasta tätä omaa ensimmäistä tehdessäni todella ihastuin malliin. Tällainen on ihan pakko tehdä Pikkuapulaisellekin ensi tilassa!

Heinäkuun sankareille

Kesäloma ei näy ainakaan nopeuttavan päivitystahtia, vaikka ompelukone surisee ja puikot heiluvat ainakin melkein joka päivä. Osa töistä on hyshys-juttuja, osa vain suuritöisiä.

Heinäkuun alkupuolella olemme päässeet juhlimaan synttäreitä useammankin kerran, tällä kertaa tein lahjoista kaksi itse. Ensimmäisenä Riine-mekko (Mekkotehtaasta tottakai) koossa 86/92 cm 2-vuotisjuhliaan viettäneelle neitokaiselle. Kukkapuuvilla on ihanan kevyttä ja värikästä (livenä ihanampaa kuin kuvassa) ja hankittu heräteostoksena Eurokankaasta.

Veljentyttäreni täyttää 8 vuotta ja hänen äitinsä toivoi lahjaksi eläinaiheista kylpytakkia. Hankin Ottobren kylpytakkikaavapaketin ja tein takin koossa 152 cm, mutta, kuten kuvista näkyy, aika iso tuli, kun on vain hiukan liian pieni minulle, joka kuitenkin olen 165 cm pitkä... No, onneksi kylpytakissa koko ei ole niin tarkka - ja lapsillahan on taipumusta kasvaa. Heppa-applikaatioon selässä olen oikein tyytyväinen ja sen tekokin sujui (hitaasti, mutta) ongelmitta. Muu olikin sitten pelkkää suurta taistelua. Yleensä tykkään (ja ymmärrän) Ottobren ompeluohjeista ainakin melkein kaiken, mutta tällä kertaa shaalikaulus meni aivan yli ymmärryksen. Kääntelin ja vääntelin ja ompelin ja ratkoin sitä yhden päivän, kunnes luovutin. Niinpä takissa on huppu ja shaalikaulus löytyy roskiksesta... Onneksi olin tehnyt applikaation ensimmäiseksi ja halusin säästää sen, muuten koko takki olisi luultavasti tehnyt kaulukselle seuraa...