Vähän kaikkea

Kaikenlaista täällä pikkuhiljaa valmistuu, mutta jotenkin päivittäminen aina jää. Tässä siis lyhyt tietoisku, mitä alkuvuonna 2013 on tullut tehtyä.

Kummipojan monsterihousuista jäi vähän Lanettia yli, siitä neuloin kypärämyssyn Lanett-klassikot -ohjevihkosen mukaan. Häälahjakellon kupu on osoittautunut parhaaksi mallipääksi näille pienille myssyille.










Ystäväni kärsi pipopulasta ja hänelle neuloin pipon Schachenmayrin Extra Merino Big -langasta Dropsin ohjeella. Kuvassa pipo tosin on omassa päässä.


Pikkuapulaisen akuuttiin velourhousupulaan ompelin kissahousut koossa 104 cm. Kaavana maailman paras housukaava, eli Saimi Ottobresta 1/2009. Applikaatiokuvan otin täältä. Vähän vino hymy tuli kissalle, älkää katsoko lähemmin :) (koneessa on päättelynappi ja automaattiompelunappi lähekkäin, aina välillä törkkään vahingossa automaattia päättelyn sijaan - ja kone huristaa menemään eteenpäin ja paniikissa oleva ompelija koittaa keksiä, millä sen pysäyttäisi. Erityisesti applikoinnissa tämän tapainen jännitys ei ole mukavaa).

Facebookin neulontaryhmässä on tehty viime aikoina paljon sukkia Broken Seed -mallineuleella. Pitihän minunkin sitä sitten kokeilla. Miehen sukissa lankoina 7 veljestä musta sekä sininen nostalgia. En tiedä, mikä mahtaa olla tuon Broken Seed -mallineuleen alkuperäinen lähde, olisikohan tämä (linkki vie Ravelryyn)? Mallineule on tosi kaunis (erityisesti yksivärisen ja raitalangan yhdistelmänä, mutta minulla ei sattunut olemaan raitalankaa, kun en niitä yleensä käytä) ja kaikessa yksinkertaisuudessaan tällainen:

1. krs oikein yksivärisellä langalla
2. krs 1 o, 1 n monivärisellä langalla
3. krs oikein yksivärisellä langalla
4. krs 1 n, 1 o monivärisellä langalla

... ja näitä neljää kerrosta sitten vaan toistetaan. Korostan vielä, että minulla siis ei ole mitään tekemistä tämän mallineuleen kanssa (kunhan vain itselleni muistiin kirjoitan), se on jonkun muun suunnittelema! Jalkapohjan alla ei ole mallineuletta, vaan ihan perusraitoja vaan.

Olen vuosien suunnittelun ja aikomisen ja pienen pelkäämisenkin jälkeen alkanut jälleen neuloa huivia. Jos hyvin käy, ensi postauksessa näette Revontulen... Toistaiseksi ainakin näyttää hyvältä ja olen nyt jo 2. kaavion puolivälissä (lukemani mukaan se 1. kaavio oli ikävin). Peukut pystyyn!

Monsterihousut

Monsterihousuja näkyi ennen joulua paljon ainakin Facebookin neulonta-aiheisissa ryhmissä. Alkuperäinen ohje lienee tämä tai tämä (linkit vievät Ravelryyn). Itse neuloin nämä suomennetusta ohjeesta, jota en valitettavasti nyt onnistu löytämään, mutta toinen suomenkielinen ohje löytyy täältä (en ole näitä ohjeita vertaillut mitenkään, saattavat olla samoja tai erilaisia, monsterihousut tuntuvat kaikilla kuitenkin syntyvän).  Näissä kummipojallemme neulomissani housuissa lankana on Sandnes Lanett kaksikertaisena, kuvioinneissa 7 veljestä. Tämä monsteri on vähän tällainen leikkimonsteri, ei se ole oikeasti edes vihainen, hassu pikemminkin (ja hampaiden oikomishoidolle näyttäisi olevan tarvetta).

Ihan itselle

Voitin juuri ennen joulua Knits and Crafts -blogin arvonnassa ohjeen ja langat Lumipallo-pipoon. Vaikka polte oli kova, annoin itselleni luvan neuloa pipon vasta, kun kaikki joululahjat olivat valmiina. Tykkään ohjeesta kovasti, näitä tulee varmasti tehtyä useampia: mallineule on helppo, mutta siitä syntyvä pinta on hauska, ja piposta tulee lämmin. Myös lanka, minulle uusi tuttavuus, Schachenmayr Nomotta Extra Merino Big, oli aivan ihanaa. Sitä tulikin jo hankittua lisää Käsityö-Elisasta, suunnitelmissa on vähän epätavallisen värinen Lumipallo ;) Ohjeen mukaan pipossa tulisi olla tupsu, mutta halusin jättää sen pois, kun en ole tupsuihin omissa pipoissani tottunut.

Minua harmittaa, etten tullut ottaneeksi kuvaa voittopaketissa, jossa langat olivat - niin kauniisti Meiju oli paketoinut, olipa päällä soma tupsukin. Sen on Pikkuapulainen jo korjannut omaan varmaan (?) talteensa.

Olen saanut myös ommeltua itselleni. Jo ajat sitten ostin Sampsukasta kettukuvioista joustofroteeta tarkoituksenani tehdä siitä tunika. Leikkasinkin tunikan valmiiksi jo syys- tai lokakuussa, mutta joulun jälkeen sekin vasta tuli ommeltua. Tykkään kyllä retromeiningistä vaatteissa, mutta silti en ole varma, onkohan tämä vähän turhankin retro, tai muuten vain liian levoton ilmeeltään. Joustofrotee on kuitenkin tosi kivan tuntuinen päällä, joten eiköhän tästä ihan käyttövaate tullut. Kaava on jälleen muokkaukseni SK 4/2010:n tunikasta.

Joululahjaneuleita

Nyt ovat kaikki joululahjaneuleet valmiita ja luovutettu eteenpäin. Ei minulla muita kesken ollutkaan kuin Rinsessa-myssy veljenvaimolle punaisesta Novita Woolista. Itseäni haluan muistuttaa, että Woolista tehdessä kannattaa aloittaa 120 silmukalla. Tästä 140 silmukalla aloitetusta tuli reilu ja vuoritinkin myssyn siksi punaisella trikoolla. Suojaahan tuo vuori myös vähän, joten ei sen lisääminen ollut pelkkä hätäapuratkaisu. Kuva kertoo, että kampaajalle pitäisi päästä ja äkkiä ;) (ja kuvassa siis oma, ei veljenvaimon aina niin hyvin leikattu pää).







Veljelle neuloin töppöset Novita Kelon jämistä koossa 46. Ohjeen runkona käytin samaa Dropsin ohjetta, jolla neuloin päiväkotitätien tossut aiemmin. Kelpo ohje ja ah, niin nopea. Vaikka neulominen onkin rakas harrastus, joskus (eli melkein aina ennen joulua) kiire silti yllättää...Itselle muistiin taas, että minun kannattaa tehdä lisäykset jatkossakin tässä ohjeessa neulomalla edellisen kerroksen silmukoiden välinen lanka kiertäen - koitin monta kertaa lisätä langankierroilla ohjeen mukaan, mutta siitä ei tullut siistiä.

Ja lisää Keloa: hartianlämmitin isoäidilleni, Dropsin ohjeella tämäkin. Tykästyin tuohon Keloon, se on jotenkin sellainen konstailemattoman oloinen lanka: ei halkeile ja on tasalaatuista. Ja juu, on myös vain puoliksi villaa, mikä lasketaan miinukseksi. Mutta sitä oli kiva ja joutuisa neuloa. Eilen törmäsin ihanaan neuleliiviin samasta langasta neulottuna ja hetken harkitsin neulovani samanlaisen itselleni. No, tänään olen jo unohtanut, missä tuon liivin näin, joten se siitä sitten ;). Jostakin Novitasta muistelin ohjeen olleen, joten lehtiä selailemalla se varmaan löytyisi (usein ohjeet vain alkavat elää ja houkuttaa ihan eri tavalla, kun näkee ne jossain muussa blogissa, eikä vain lehdessä).

Pari viikkoa ennen joulua sain ystävältäni toivomuksen uusista huopatossuista - koira kun oli pistellyt poskeensa vuosikausia palvelleet vanhat ja vanhassa talossa ei kuulemma pysy jalat lämpiminä, jos ei ole jalassa ensin Reinoja, niiden alla huopatossuja ja alimpana villasukkia. Tein tällaiset ihan perustossut vihreästä Novita Huopasesta, mitäpä niitä kirjailemaan, kun ei niitä koristeita näkisi kuin Reinojen sisäpuoli (ja tältä lahjaneulojaltahan loppui se aika kesken)... Nämä tein jollakin Novitan neulottujen huopatossujen ohjeella (niitähän piisaa), mutta seuraavaksi koitan muistaa tehdä virkaten, niin tulee paksummat tossut.

Miehelleni onnistuin salassa neulomaan lapaset 7 veljestä Nostalgiasta ja mustasta. Näyttävät kuvassa vähän mörvelöiltä - ja kyllä ne luonnossakin sellaiset ovat. Toivottavasti kuitenkin lämpimät, kun ovat kaksinkertaista lankaa koko matkalta. Nuo pystyraidat jäivät kummittelemaan aiemmin tehdyistä maatuskalapasista, mutta olisi pitänyt neuloa tavalliseen tapaan 3½:n puikoilla näissä käytettyjen 4:n puikkojen sijaan. Minä en saa siistiä jälkeä 7 veikasta noin isoilla puikoilla.

Tässä siis tämän vuoden joululahjat. Kummilapset jäivät kokonaan ilman neuleita tänä jouluna, mutta onneksi heitä voi lahjoa muulloinkin :). Itse sain lahjaksi yhdet Kertut ja toiset perussukat - ihanaa, omat sukat kun olivatkin jo niin moneen kertaan parsittuja. Ja juuri ennen joulua voitin ihanan palkinnon Knits and Crafts -blogista, mutta siitä lisää myöhemmin.

Joululahjaompeluksia

Tänä jouluna sain tehtyä itse vähän enemmän joululahjoja kuin muutamana edellisenä jouluna. Nyt, kun paketit on aukaistu, voin esitellä, mitä pukinpajassa on syntynyt. Päivitän ensin ompelukset siitä syystä, että yksi neule on vielä kesken. Kyllä se valmiiksi tulee ennen kuin joulunpyhät loppuvat.

Sampsukasta tilatusta Iloiset tatit -velourista tuli mekko miehen sukulaistytölle. Kaavana luottokaavani, jolla olen tehnyt Pikkuapulaiselle monta mekkoa ja joka on muunnelma Ottobren 6/2010 Ines-puserosta. Mekon koko on 98 cm.

Mekon saajan siskolle ompelin velourhousut, joiden lahkeeseen lenteli iloisen kirjava lintu. Housujen laventelinvärinen velour ja resori on tilattu Ikasyriltä, applikaation velourtilkut ovat vanhaa jäämistöä (nokka tosin taitaa olla resoria, kun ei kaapin kätköistä löytynyt oikean väristä velouria). Kaava on Saimi Ottobresta 1/2009 ja koko on 116 cm. Lintu-applikaatio on Homemade Gifts Made Easy -sivulta.

Edellisten ompelusten saajien serkkupojille ompelin housut ja haalarit. Housut ovat 92 cm-kokoiset Saimit ja auto-applikaatio on samalta sivulta kuin aiempi lintukin. Sammaleenvihreä velour on omista kokoelmista löytynyttä, ajat sitten tilattua, samoin haalareiden ihana Leijonavelour. Olen tuota leijonaa säästellyt vuosikaudet, koska se on niin ihanaa. Nyt kummipojalle raaskin siitä ommella pikkuruiset haalarit koossa 68 cm. Olalla on kam-nepparit ja selkäpuolella leijonat ovat takaapäin. Haalarin kaava on Ompeluelämää-ryhmästä Facebookista meandi-tyyppiset haalarit.

Meillä on maailman paras pihasauna, jota käyttävät oman perheemme lisäksi veljeni perhe ja vanhempani. Kaikkiin perheisiin ompelin lauteiden mukaan leikatun laudeliinan Raijan aitan Toimikas-pellavakankaasta. Pinkkireunainen jäi meille omaan käyttöön, sini- ja vihreäkanttiset menivät joululahjoiksi. Laudeliinoista on vaikeaa saada mitään järkevää kuvaa, mutta niiden toimivuus on (yhtä lukuunottamatta) jo testattu.

Joulun alla pidin myös pientä pussukkatehdasta. Näitä oli mukava ja nopea ommella, olinhan katsonut Farbenmixin Facebook-sivun vinkkaamana videon, jossa ommellaan pussukka 15 minuutissa. Kaikki pussukat ovat vuoritettuja ja pehmustettuja.

Oikein hyvää, rauhallista ja käsityörikasta joulun jatkoa kaikille!

Isoihin ja pieniin jalkoihin

Pikkuapulaisen päiväkotihenkilökunnan tossuttaminen jatkuu. Koska en mistään löytänyt miehekästä tossumallia, neuloin ainoalle miespuoliselle lastentarhanopettajalle sukat. Tällä ohjeella olen tehnyt yhdet sukat ennenkin, vuosia sitten, ja nyt sen neulominen houkutti jälleen. Ohje löytyy Novitan talvinumerosta vuodelta 2008. Tein tuolla samalla kuviolla joskus myös lapaset, minusta kuvio on kaikessa yksinkertaisuudessaan kiva ja siihen saa mukavasti käytettyä niitä kaikkein pienimpiä lankakerän loppuja. Näistä sukista tuli aika retrot väritykseltään, mutta tykkään kyllä niistä. Nilkan resori saa sukat näyttämään tosi hassuilta ilman jalkoja, siksipä ne onkin kuvattu mieheni jaloissa. 

 Pikkuapulainen pyysi yhtenä aamuna viime viikolla uusia sukkia (karu totuushan on, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä ja neulojan lapsen villasukat ovat liian pieniä), valitsipa hän itse punaisen langankin niihin. Seuraavana aamuna olivat koon 28 sukat valmiina, mutta kun niitä hänelle esittelin, sain kuulla, että ne kuuluu viedä "armeijan pataan" (meillä siis oli ollut jossain välissä puhetta Pelastusarmeijan joulupatakeräyksestä). Pienen maanittelun jälkeen sukat kuitenkin kelpasivat, vaikka hyvä kohdehan tuo joulupatakin olisi toki ollut.

Pukin puuhia

Minulla on ollut tapana neuloa jotakin Pikkuapulaisen päiväkodin tädeille jouluksi. Ensimmäisenä päiväkotivuonna tein sukkia, toisena lapasia. Nyt ovat ryhmä ja sen myötä tädit vaihtuneet ja tänä vuonna ajattelin tehdä taas jotain jalkaan laitettavaa. Aikaa on ollut vähemmän kuin aiempina vuosina (tai ehkä suunniteltuja projekteja enemmän), joten halusin neuloa jotain vähän nopeampaa. Löysinkin Dropsin sivulta tossuohjeen, joka on helppo, ihan kiva ja todella nopea (minunkaan hitaalla neulomistahdillani ei yhteen tossuun ole juuri yhtä iltaa kauempaa mennyt). Ongelma näissä Dropsin ohjeissa turkulaiselle on se, että ohjeiden mukaista lankaa ei tästä kaupungista saa, sillä missään täkäläisessä kaupassa ei myydä Dropsia. Salosta saisi, mutta sinne en sentään lähtenyt ajelemaan, koska ajattelin Tapion kaupasta tilaamisen tulevan halvemmaksi kuin bensakulut (varsinkin, jos ei tilaa mitään ylimääräistä siinä mukana).

Ylimmät tossut tein jo ennen Tapion tilausta, niissä on  lankana on Marks&Kattens Samo, jota saa mm. Lankamaailmasta. Toiset tossut ovat Eskimo Printiä, kolmannet ihan tavallista Eskimoa, neljännet Novitan Keloa ja kaksi alinta paria ovat Eskimo Tweediä. Keltaisiin tuli mielestäni liian löysä tossun suu ja ne jäävätkin varmaan minulle itselleni. Niinpä tein vielä nuo yhdet Kelosta, mikä yllätyksekseni tuntuikin sopivan näihin tossuihin parhaiten (tai ainakin pidin eniten siitä syntyneestä neulepinnasta. Ohjetta myöskään ei tarvinnut mitenkään soveltaa, vaan ihan oikea koko tuli Eskimon silmukka- ja kerrosmäärillä neulottuna).

Nyt on puikoilla päiväkotisedän sukat ja niiden jälkeen pääsen neulomaan muutaman joululahjan vielä sukulaisille tai ystävillekin. Ompelukone on nukkunut muutamaa joululahjasurautusta lukuunottamatta talviunta. Kankaita on leikattuinakin odottamassa, mutta talvi (varsinkin tämä syyspuoli siitä) on minulle aina lanka-aikaa, kankaat ja ompelu alkavat toden teolla houkutella vasta kevättalvella.